Pihakisa

Taka-alan urpiainen nähtiin männä talvena kaikilla pihoilla ja etualan tundraurpiainenkin 37 % pihoista (Kuva: J. Räsänen)

Pihakisan 2023–24 lopputulokset


Vesistöjen aikainen jäätyminen piti sorsalinnut poissa pihakisailijoiden silmistä. Pihakisahistorian aikana nähdyistä 21:stä sorsalintulajista nähtiin tänä talvena vain kuusi, mikä on kaikkien aikojen kolmanneksi pienin määrä. Runsaslukuisimmaksi vesiäiseksi osoittautui laulujoutsen, joka otti viimeisten 11 päivän aikana loppukirin näyttäytymällä kuudella pihalla. Muista vesilinnuista havaittiin kuikka ja merimetso, kumpikin yhdeltä pihalta. Haikaroita nähtiin vain kaksi: yksi harmaa- ja yksi kaulushaikara. Jalohaikara jäi siis edelleen puuttumaan talvisista pihoistamme. Ehkä jo ensi talvena... 

Kymenlaaksossa näyttää edelleen jatkuneen huono pikkujyrsijätilanne ja myyränpurijat olivat vähissä muuallakin kuin kisaajien pihoilla. Ei yhtään sinisuo-, hiiri- tai tuulihaukkaa, vain yksi piekana, ei yhtään lapin-, hiiri- tai sarvipöllöä, helmipöllöjäkin vain kaksi ja viirupöllöjä yksi. Lehtareita havaittiin sentään 12 pihalla.

Yleisin päiväpetolintu oli varpushaukka, joka havaittiin yli 60 % pihoista. Kanahaukka nähtiin 14 pihalta, merikotka 10 pihalta. Ampuhaukka nähtiin kahdelta pihalta.

Kanalintuja nähtiin suunnilleen edellisten talvien tapaan, lukuun ottamatta fasaania, jonka määrät olivat muutamien edellisten talvien tapaan vähissä.

Lokeista havaittiin kala-, harmaa- ja merilokkeja, kaikkia tavanomaista vähemmän. Myös kyyhkyt olivat vähissä.

Harmaapäätikan ylämäki näyttää jatkuvan ja ilahduttavasti pikkutikkojakin nähtiin edellistalvia enemmän - lähes joka viidennessä pihassa. Käpytikka nähtiin yhtä pihaa lukuun ottamatta kaikissa pihoissa. Kertonee nykyisestä metsätaloudesta, että pohjantikkaa ei havaittu yhdelläkään pihalla.

Pihlajanmarjasato oli kohtalainen, mutta marjat oli syöty jo marraskuussa. Tilhiä nähtiin puolella pihoista, mutta räkättirastaita vain kuudella pihalla - eli huonommin kuin edellisenä talvena, jolloin pihlajanmarjoja ei ollut lainkaan! Mustarastaita oli tavanomaisesti. Muita rastaita ei ollut jäänyt talvehtimista yrittämään. Mustapääkerttu nähtiin kahdella pihalla.

Hömpällä ja etenkin kuusitiaisella (syksyn suurista vaellusmääristä huolimatta - tai ehkä juuri siksi) menee huonosti. Töyhtötiainen sen sijaan näyttäytyi joka toisella pihalla! Sinitiainen päihitti talitintin ensimmäisen kerran pihakisahistoriassa, kun tallari jäi näkemättä yhdellä pihalla. Pähkinänakkeli näyttäytyi edellistalven tapaan neljällä pihalla. Puukiipijöiden ja hippiäisten määrät olivat suurin piirtein keskiarvossa, mutta itse olen huomannut etenkin hippiäismäärien romahtaneen vuodenvaihteen pakkasten jälkeen.

Ehkä hieman yllättäen isolepinkäisiä nähtiin noin joka kolmannella pihalla, sillä maastossa niitä on näkynyt tänä talvena vain vähän (tai ehkä olen retkeillyt väärillä paikoilla). Harakka- ja variskannat näyttävät edelleen olevan hieman alhaalla, närhiä sen sijaan oli keskiarvoa runsaammin. Kottarainen nähtiin vain yhdeltä pihalta.

Molempia varpusiamme havaittiin edellistalvea useammalla pihalla, mutta edelleen keskimääräistä vähemmin. Peippolajeja havaittiin noin joka viidennellä pihalla, mikä sekin on vähän keskiarvoa vähemmin. Sinitiaisen ohella urpiainen nähtiin kaikilla 38 pihalla, turpokin 14 pihalla ja punatulkku yhtä pihaa lukuun ottamatta kaikkien kisaajien pihoilla. Viherpeippoja havaittiin edellistalvea runsaammin, mutta huippuvuosien määriin ei ylletty. Vihervarpusia, tiklejä ja hemppoja havaittiin suunnilleen tavanomaiset määrät. Pikkukäpylintuja yli puolella pihoista, isompia käpylintuja ja taviokuurnia kahdella pihalla. Nokkavarpunen havaittiin kolmella pihalla, joka on kaikkien aikojen toiseksi paras tulos. Keltasirkut olivat edelleen vähenemään päin, jääden näkemättä joka viidennellä pihalla. Pulmunen havaittiin kahdella pihalla.

 Viimeisellä, 11-päiväisellä viikolla uusia lajeja saatiin listalle kolme: kaulushaikara (Iitissä), piekana ja kottarainen (2 viimeksi mainittua Virolahdella). Eniten lajisaldoaan kasvatti piha Venemies, peräti seitsemällä uudella lajilla. Kuuden lajin loppukiriin yllettiin pihoilla Asikainen (Kouvola) ja Laaksonen (Pyhtää). Kait se kevät tulee sittenkin...

Sitten lopputuloksiin. Kärjessä olikin tavanomaista suuremmat erot tänä talvena. Eniten lajeja havaittiin virolahtelaisella Jari Venemiehen pihalla, jossa voitto olisi irronnut jo edellisviikkoisellakin tuloksella. Viimeisten päivien loppukirillä lajimäärä nousi huikeaan 51:een. Toiseksi sijoittui viime vuoden voittajapiha, iittiläisen Olli Kivisen piha 43 lajilla. Kolmanneksi sijoittuneen Veli-Matti Multasen pihalla Haminassa havaittiin 37 lajia. Onnittelut kärkikolmikolle!

Kauas kärkikolmikosta eivät jääneet yli 30 lajiin yltäneet pihat: Hietanen (35 lajia), Artevo (34), Parkko (33) ja Partanen (33).