Lintuatlas
Suomen neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022-2025. Atlaksen tavoitteena on Suomen pesimälinnuston levinneisyyden kartoittaminen. Aikaisemmat lintuatlakset on toteutettu vuosina 1974-79, 1986-89 ja 2006-10. Vanhojen atlasten tuloksiin vertaamalla saadaankin hyvää tietoa pesimälinnuston alueellisista vaihteluista.
Lintuatlaksessa Suomi on jaettu 10 km x 10 km -kokoisiin ruutuihin, joilta havaintoja kerätään. Jokainen ruutu on jonkun paikallisyhdistyksen vastuulla. KyLY:n vastuulla on 78 atlasruutua. Atlashavaintoja tallentaessa on olennaista käyttää pesimävarmuusindeksiä, jotta havainnot tallentuvat lintuatlakseen. Ohje oikeaoppiseen pesimävarmuusindeksien käyttöön löytyy alempaa.
Lintuatlashavaintoja on mahdollista ilmoittaa seuraavissa palveluissa:
- BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintopalvelu / TiiraNomadi-mobiilisovellus
(KyLY suosittelee Tiiran käyttöä, sillä sinne tallennetut havainnot ovat myös yhdistyksen käytettävissä) - Luonnontieteellisen Keskusmuseon Laji.fi:n Vihko-luontohavaintopalvelu / Mobiilivihko
- Kansainvälinen iNaturalist-luontohavaintopalvelu / iNaturalist-mobiilisovellus
Lintuatlaksen tavoitteena Kymenlaaksossa on saada kaikki ruudut kartoitettua vähintään tyydyttävälle tasolle. Tällä hetkellä (17.1.2023) vähintään tyydyttäviä ruutuja on 33/78.
Ruudun selvitysaste muodostuu kunkin lajin korkeimman pesimävarmuusindeksin korkeudesta, mutta myös ruudun vaihtelut (esim. leveysaste ja merialueiden määrä) on otettu huomioon.
Tavoitteeseen pääsee helposti, mikäli tekee paljon korkean pesimävarmuusindeksin havaintoja monipuolisesti kaikista linnuista.
Ohjeet havaintojen tallentamiseen
Ohjeet pesimävarmuusindeksien käytöstä
Valtakunnalliset atlaskoordinaattorit ovat Heidi Björklund ja Aapo Salmela, lintuatlas(a)luomus.fi
KyLY:n lintuatlasvastaava on Eetu Paljakka, eetu.paljakka(a)gmail.com
